Isot kädet pitää kiinni pienistä käsistä.

Huh mikä viikko, tuntuu ettei hetkeksikään ole ehtinyt pysähtymään, vaikka onhan tässä oikeesti myös luppoaikaakin ollut. Maanantaina olin omaishoitajien seminaarissa. Oli tavallaan ihan mielenkiintosta, mutta harmi et aiheet on pitkälti ikäihmisiin liittyviä. Dementiaan yms. Ei kyllä puhuttu lapsista mitään, ihan ku ei olis olemassakaan lasten omaishoitajia, vaikka niitä on tosi paljon. Onnistuin kyllä lähtemään tilaisuudesta ablodien saattelemana. Pitäisköhän joskus pitää naama värkki kiinni? Eräs henkilö alko kyseenalaistamaan sitä miksei ikänsä veroja maksaneella ole huokeampaa/ ilmaista hoitoa ikäihmisille. Ku ikäihmiset ei kuulemma saa vastinetta maksamilleen veroille. Minä kiltisti totesin asiaan, että ilman veronmaksajia poikani ei olisi hengissä tai eläisin loppu elämäni velkahelvetis...

Onpahan ollu viikko. Nyt on veto aivan loppu. Kai se johtuu siitä itsensä tsemppaamisesta jotta jaksaa päivästä toiseen. Maanantai oli sellainen pahin painajainen aikoihin päivä, onneks siis Urho on kunnossa, ei siis liity häneen mitenkään. Miehen työkuviot aiheutti pään vaivaa, mutta asioilla on tapana järjestyä. :) Iltapäivällä mulla oli db poli. Hoitajan ja lääkärin ajat oli ihan ekstra lyhyet ja täytyy kyllä sanoa, että oon hyvin ihmeissäni. Toki tällä kertaa lääkäri oli semmonen, joka ei todellakaan tuntenut mua lainkaan niin ehkä tää pikainen käynti johtu siitä. Sen jälkeen mulla oli silmänpohjakuvaukset. Nekin meni yllättävän nopsaan. Ihan hämmästyin. Reissu oli pitkä joten olen kyllä hyvin onnellinen, että Urho jaksoi reissun ilman suurempia kitinö...

Eilen tultiin taas perinteisesti joka kuiselle Helsingin reissulle. Urho, kun on oppinu konttaamaan niin ei hää sängyssä taho viihtyä. Päivä oli yhtä hulinaa. Sairaalaan tullessa alotettiin painolla ja pituudella. Sen jälkeen Urho söi maittavan aamupalan. Aamupalan jälkeen (muistaakseni) keuhkokuviin. Keuhkokuvien jälkeen simdaksin alotus. Urhoa hivenen harmitti, kun ei voinu tehdä just sitä mitä olis halunnut. Lääkäri kävi tutkimassa kaikki maholliset jutut. Käytiin lääkepumppua mukana raahaten muskarissa ja kyllä jätkä tykkäs ❤ Sitten saatiinkin leikkiä leluilla ja katella telkkaria. Urho jakso yllättävän hyvin leikkiä, vaikka ei päässy huoneesta mihinkään, eikä sängystä. (paitsi syliin). Urho otti pienet nokoset ennen iltaruokaa. Ruoka olikin hyvän makuista. Ruoan jälkeen s...

Tässä on tapahtunut kaikenlaista. Mulla oli 2.3 hoitoneuvottelu! Sain kyllä yllättyä positiivisesti. Lääkäri oli todella mukava ja vaikutti siltä, että hän tiesi mistä puhui ja vaikutti siltä, että kyllä minusta välitetään sairaan lapsen äitinä, ihmisenä, juuri sellaisena kuin olen. Nyt on lähtenyt vireille se, että saatais tänne kotiin vähän apua, esimerkiksi jos mun täytyy lähteä omalle lääkäri käynnille, ettei aina tarvitse ottaa Urhoa mukaan. Toki en tarkoita, ettenkö haluis ottaa, mutta joskus on rassaavaa pukea toinen joka ikiseen menoon mukaan... Ihan siis Urhoa ajatellen... Torstaina saatiin nauttia Urhon kanssa kotipäivästä. Toki fyssari kävi aamusta jumppaamassa ja sitten käytiin ulkoilemassa. Mutta saatiin olla yhessä ja nauttia elämästä. Se oli ihanaa. Syöd...

Tänään on ollu hyvä päivä. Käytiin koirien ja Urhon kanssa n. 3km lenkillä. Koirat ainakin tuli väsytettyä. Urho on ollut hyvin ihana pieni hymypoika. Ruoka on maistunut ihan hyvin, mikä on aivan loistavaa! :) Urholla oli tänään fysioterapia. Nyt Urho on alkanu näyttämään vanhoja oppimiaan asioita. Mahti juttu! Mutta vois näyttää myös näitä uusia juttuja. Käytiin koko perheen voimin Helsingissä hakemassa Urholle lääkettä. Miäs kysy multa, että mikä sulla on, kun oot niin kiukkunen? Jännä. En mä tiedä mikä mulla on... Oon miettiny pääni puhki, että miksiköhän... Ku kieltämättä, näitä asioita pohtiessa on huomannut pientä kiukkua.... Aiheuttaako sen väsymys? Vai mikä ihme mulla mahtaa olla? En yhtään tajua... Toivottavasti huo...