Viikosta melkein selvitty.

Huh mikä viikko, tuntuu ettei hetkeksikään ole ehtinyt pysähtymään, vaikka onhan tässä oikeesti myös luppoaikaakin ollut.

Maanantaina olin omaishoitajien seminaarissa. Oli tavallaan ihan mielenkiintosta, mutta harmi et aiheet on pitkälti ikäihmisiin liittyviä. Dementiaan yms. Ei kyllä puhuttu lapsista mitään, ihan ku ei olis olemassakaan lasten omaishoitajia, vaikka niitä on tosi paljon.

Onnistuin kyllä lähtemään tilaisuudesta ablodien saattelemana. Pitäisköhän joskus pitää naama värkki kiinni? Eräs henkilö alko kyseenalaistamaan sitä miksei ikänsä veroja maksaneella ole huokeampaa/ ilmaista hoitoa ikäihmisille. Ku ikäihmiset ei kuulemma saa vastinetta maksamilleen veroille. Minä kiltisti totesin asiaan, että ilman veronmaksajia poikani ei olisi hengissä tai eläisin loppu elämäni velkahelvetissä. Ja poliklinikka maksut olis paljon kalliimpia. Mitä tulee sitten kaikkiin lääkkeisiin ynnä muihin. Eikö me siis saada mitään, kun maksetaan veroja? Kiitin osaltani kiltisti kaikkia, jotka on tehneet töitä ja mahdollistaneet Urhonkin hoidot ja lampsin ovesta pihalle, kotiin Urhon luokse. Maksan mielelläni veroja jos sen avulla ihmishenkiä pelastuu! <3
Kotona mulla oli vastassa aurinkoinen ja hyvin iloinen poika <3

Tiistaina aamulla meillä kävi fyssari. Urho veti herneet nokkaan, kun piti seistä hyllyyn tuettuna ihan itse 😂 voi hurja ja kamala sentään 😁

11 aikaa lähettiin kohti Hämeenlinnaa. Mulla oli psyk aika ja Urholle laitettiin piikki rs- virusta vastaan. Luojan kiitos! Ei oo meillä ainakaan vielä moista virusta näkynyt!
Kotiin päästiin about neljän hujakoilla.

Keskiviikkona Urhon kummi tuli isännyksen kanssa harjottelee Urhon hoitamista, kun mä olin omaishoitajien koulutuksessa. Mä olin varmaan taas maailman sosiaalisin ja hyvin käyttäytyvä persoona, mutta yritin tuoda näkökulmaa esiin, äitinä jonka tulot on omaishoidon palkka. Joka yrittää elää niinku muutkin. Oli vaikee tulla ymmärretyksi, että ei mulla ole mahdollisuutta käydä joka kuukausi hemmotteluissa (kampaajalla, hierojalla yms)...
Ehkä joskus mullakin on tsäänssit hemmotella itteeni "vaan" 40 euron hieronnalla ja "vaan" 90 euron kampaaja käynnillä kuukaudessa eli 130 euroa kuukaudessa äidin hemmotteluun... Ehkä joskus...

Kotiin, kun pääsin mua oli vastassa Urhon kummi, isännys, koirat ja nukkuva lapsi. Tais olla hitusen rankka päivä. Urho heräs hivenen ennen, kun alettiin syömään. Urho oli hyvin dramaattisella tuulella. Normaalisti, kun Urhoa komentaa niin se nauraa, nyt se suuttu mulle hyvin verisesti ja alkoi itkemään aina, kun katso mua päin,mutta isällensä nauroi. Kyllä siinä oli itsellä hivenen haastavaa, kun nauratti niin kovasti.

Torstaina aamulla piti fyssarin tulla, mutta fyssari oli tullut kipeäksi joten päästiin heti aamusta tekemään normaaleja arjen asioita. Aamupalan jälkeen lähdettiin Helsinkiin apteekki reissulle! Ihanaa, kun Urhon lääkekatto on tullu täyteen! Kaikkien lääkkeiden kanssa ei enää tarvi miettiä, että miten tästä nyt oikein selvitään.
Lääkkeiden haku reissulta kotiuduttiin kshden aikaa. Urho sai lounaan mikä maistui tosi hyvin ja sitten lähdettiin vielä käymään kaupassa. Urho sai nukuttua hyvin päikkärit autossa! Toki takastulo matkalla Urho teki kaikkea muuta, kuin nukku. Ei kyllä oikeestaan oo mitään tietoa mitä herra teki, mutta oli kyllä hyvin keskittynyt.
Illalla vaan olla möllötettiin ja nautittiin yhdessä olosta.

Perjantaina aamupalan jälkeen lähdettiin mummulle ja vaarille. Urho rakastaa niin kovasti mummulassa käymistä. :) Iltapäivällä myös isotäti perheineen tuli mummulaan. Urho nautti isotädin huomiosta.
Kotiruoka maistui todella hyvin, tai no yllättävän hyvin.
Urho oli tosi väsynyt, kun päästiin kotiin, mutta päiväunet on meillä niin yliarvostettua joten Urho mielummin touhusi meidän kanssa ja meni sitten suht hyvään aikaan yöunille.

Lauantai aamuna Urho oli hivenen 7 jälkeen pirteenä hereillä. Puoli kahdeksalta alkoi nuokkuminen. Ajattelin, että kyllä pikku tirsat voi vielä ottaa, mutta pyh ja pah. Urho päätti remuta sen puolituntia. Kasilta aamupalalle ja aamutoimiin. Aamuhommien jälkeen lähdettiin lankalauantain markkinoille. Markkinoilla saimme hyvin ajan kulumaan. Saldoksi tuli Urholle huppupaita, ilmapallo ja markkina hyrrä. Vai mikä sen nimi nyt on. Urho osallistu arvontaan,pidetään peukut pystyssä, että arpaonni osuis Urhoon. Tietysti grillimakkara kuuluu asiaan ja saihan Urho sitten siitä vähän maistella. Ja syömisen jälkeen oli pillimehun vuoro.
Urho nukahti vaunuihin, mutta heräs ku päästiin kotipihaan. Jännä juttu, sinänsä.
Markkinoiden jälkeen yritettiin vielä päiväunia, mutta Urho oli erimieltä.
Kun päikkäreistä ei tullut mitään niin lähdettiin kebabille. Olikin täyttävä ateria. Kun tultiin kotiin niin Urho suostu nukkumaan tunnin päikkärit! Jes, lottovoitto! Sitten oleiltiin yhessä, kahottiin elokuvaa ja nautittiin. Hyvä päivä! :)