Tänään on tullu mietittyä paljon asioita, mutta siis pääasiassa ne ajatukset mitä mielessä on ollu on kyllä vahvasti ollu Urhossa.
3.4 illalla Urholle nous kuume. Yöllä jouduttiin antamaan särkylääkettä se viimeinenkin vuorokausi annos.
4.4 päätettiin, että on pakko lähteä sairaalaan, kun kuume oli tasan 39. Emme siis tässä vaiheessa olleet saaneet lupaa antaa Urholle buranaa. Osastolla kuume oli jo 39,9. Urholta otettiin labroja ja tehtiin sydämen ultraa yms.
Ultrassa todettiin kaiken olevan niinku pitääkin.
Meidät lähetettiin kotiin.
Oltiin Urhon kanssa sitten kotona sairastamassa. Tiistaina oli jo vähän kröhää, mutta ei kuulostanut pahalta. Torstaina ei enää kuumetta ollut.
Rauhallisesti mentiin nämä pari päivää, ilman suurempia ongelmia.
Maanantaina aamulla tultiin sairaalaan neurologin tutkimuksiin, missä käytiin kehitystä läpi ja oli fyssaria ja puheterapeuttia.
Maanantai- tiistai välisenä yönä Urholla nousi taas kuume. Yö meni valvoskellessa. Aamulla lähdettiin jaksolle normaalisti ja Urhon vointi oli ihan hyvä. Toki Urho rohisi huomattavasti enemmän, kuin aikaisempina päivinä.
Lääkäri kävi tutkimassa Urhon ja otettiin pikalabroja. Tulehdusarvot oli hieman korkealla, mutta ei mitään hälyyttävää. Saatiin lupa antaa kotona ylimääräisiä annoksia ventolinea ja käsky tulla yöllä takasin jos tilanne siltä näyttäisi.
Keskiviikkona tultiin osastolle Urho edelleen kipeenä. Otettiin labroja ja lääkäri kävi tutkimassa jätkän. Tulehdusarvot oli jotain 65. Sen jälkeen keuhkokuviin.
Keuhkokuvissa oli jotain pientä atelektaasia. Aloitettiin antibioottikuuri ja saatiin tuomioksi jäädä sairaalaan.
Nyt on tulossa toinen yö sairaalassa. Tää mitä pähkinöin pääni sisällä... Onko vähän kuumetta mikä? Meille ohjeistus on tulla osastolle jos on vähän kuumetta, mutta miksi meidät lähetettiin kotiin, kun kuume oli 39,9? Siis kotiutuessa särkylääkkeen ansiosta vähemmän. Mutta mikä se pieni kuume sitten on?
Kommentit
Lähetä kommentti